Muissa maissa yleensä käytetään sanaa “slalom”, jota toki viljellään Suomessakin jonkun verran. Sana tulee eräästä norjan kielen murteesta, sla merkitsi hiihtämistä ja lom tai oikeastaan låm latua. Slalåm merkitsi erityisesti latua tai reittiä joka sopi lapsille jotka vasta aloittelevat hiihtämistä rinteessä – aivan erilailla kuin nykyään, siis.
Pujottelussa tarkoitus on hiihtää alas rinnettä mahdollisimman nopeasti, mutta laskettelijan on kierrettävä porttien kautta ja läpi, joten reitti ei ole suoraviivainen syöksylasku. Pujottelua sanotaan alppilajeista teknisimmäksi, pienikin virhe käännöksissä eli leikkauksissa heijastuu heti loppuaikaan. Kilpailulasku kestää yleensä alle minuutin, ja kilpailussa on kaksi kierrosta. Yhteen laskettu aika määrää voittajan.
Vuonna 1934 urheilu- ja liikemies, alppihiihdon pioneeri Erkki U. Penttilä toi pujottelun Suomeen Kanadasta. Pujottelua kokeiltiin ensin Kuopion Puijolla, jossa järjestettiin samana vuonna ensimmäiset pujottelukilpailut. Kansainvälisesti alppihiihto ei ole ollut ihan suomalaisten lempilaji, mutta Kalle Palander voitti pujottelun maailmanmestaruuden vuonna 1999 ja on voittanut kaudella 2002–2003 pujottelun maailmancupin kokonaiskilpailun. Tanja Poutiainen on voittanut pujottelun maailmancupin kokonaiskilpailun kaudella 2004–2005. Suomalainen maasto sopii ehkä paremmin murtomaahiihtoon, vaikka Suomessa kyllä järjestetään pujottelukisojakin, esimerkiksi Levillä.
Pujottelussakin on useita lajeja, joita erottaa porttien sijainti. Pujottelussa portit ovat melko lähekkäin, Giant Slalom eli suurpujottelussa hiukan harvemmassa ja Super-G, suomeksi supersuurpujottelu, luokassa kauimpana: kahta ensimmäistä pidetään tekniikkalajeina ja viimeistä enemmän vauhtilajina. Sitä on kutsuttu pujottelun ja syöksylaskun välimuodoksi, ja lasku ei kestä paljonkaan syöksylaskua enempää – syöksylasku on alppihiihtolajeista neljäs pujottelulajien lisäksi, mutta kilpailumuotoja on myös yhdistetty syöksy- ja pujottelu, paripujottelu ja vapaalasku. Turvallisuussyistä supersuurpujotteluun on määritetty suksien vähimmäispituus (204 cm) ja käännösten vähimmäissäde. Lyhyemmillä suksilla voisi kääntyäkin nopeammin ja jyrkemmin, mutta kaatumisen riski kasvaa. Supersuurpujottelu oli Talvisolympialaisissa ensi kertaa vuonna 1988.
Levillä järjestetään Suomen osakilpailu pujottelun maailmancupissa. Tapahtuma televisioidaan suorana, ja vetoa voittajista voi lyödä betsafe.com sivuilla josta näkyvät kaikki voittokertoimet. Vuoden 2013 kisa Levi Black rinteessä on juuri päättynyt, vaikka cup tietysti jatkuu, ja sivuilta voit myös tarkastaa voittajat ja kokonaispistemäärät: ennakkosuosikki Santeri Palomäki jäi tänä vuonna nuolemaan näppejään, niskakivun takia. Ilmeisesti urheiluvamman tuloksena niska on ollut kipeä jo pitkään ja kädet puutuvat, joka on haitannut pahasti suoritusta. Palomäen odotetaan kuitenkin pääsevän osallistumaan Euroopan cupiin ja Talviolympialaisiin, toivottavasti, lyhyen loman jälkeen.
Loppukevennyksenä mainittakoon että Levillä USA:n 18-vuotias Mikaela Shiffrin, joka sai ensimmäisen kisavoittonsa, palkittiin porolla. Kumma kyllä poroa ei lähetetä kotipuoleen valmispaloina vaan se jää Leville syömään jäkälää entisen omistajansa kotitilalle. No, Mikaela kuittasi palkintona myös 35 000 Sveitsin frangia (euroina hilkun alle 28 500), että ehkä kotipuolessa ei ole ruokapulaa.