Saariselkaski

Ampumahiihto on perinteinen talviolympialaislaji. Suomalaiset ovat aina menestyneet siinä melko hyvin – tärkein kisa lienee ollut Neuvostoliittoa vastaan, joka kesti useamman vuoden alkaen vuodesta 1939. Voittoa ei varsinaisesti saatu, mutta suomalaiset silti suoriutuivat mallikelpoisesti.

Laji urheiluna onkin peräisin lähinnä armeijoiden harjoittelukisoista, arktisissa oloissa metsästäjien ja sotilaiden täytyi pystyä ampumaan rasittavan hiihtosuorituksen jälkeen, tarkkaan ja nopeasti. Nykymuotoisissa kisoissa ammutaan sekä makuulta että seisaalta, mutta ase ei enää ole sotilaskivääri.

Ensimmäiset varsinaiset kilpailut tiedetään järjestetyn 1767 Norjassa rajavartiosotilaiden välillä – kyseessä ei ollut tarkalleen sama laji, ja ampumahiihtoa edelsikin laji sotilashiihto, joka oli Olympialaisissa mukana vuonna Chamonix’ssa 1924 ensimmäisen kerran – ja viimeisen kerran virallisen kisaohjelmiston osana. Laji on aika erikoinen yhdistelmä, hiihdolla ja ammunnalla kun ei ole fyysisesti paljoakaan keskenään tekemistä, ja pikemminkin haittaavat toisiaan. Hiihtäjän täytyy ennen ampumispaikka hidastaa saadakseen hengityksensä tasaantumaan, koska se muuten haittaisi ampumista. Vauhdikas hiihtokisa ja suonissa virtaava adrenaliini eivät ole paras valmistautuminen ampumisen vaatimalle keskittymiselle.

Nykyisessä ampumahiihdossa ase on vaihtunut pienoiskivääriksi, ja etäisyys samalla 50 metriin 150:stä. Kisassa hiihtotaito on ampumataitoa tärkeämpää, mutta ampumataito ei silti ole mitenkään yhdentekevää. Kisaaja joka ampuu ohi joutuu hiihtämään sakkokierroksia. Ampumisen nopeus on myös tärkeää, koska kisa ajastetaan yhtenäisenä, vain jos ase menee epäkuntoon kello pysäytetään korjauksen ajaksi.

Tämän hetken paras ampumahiihtäjä Suomessa lienee Kaisa-Leena Mäkäräinen, joka on voittanut lajin maailmancupin ja maailmanmestaruuden. Kaisa-Leena on myös menestynyt varsin hyvin maastohiihdossa, mutta ei kuitenkaan ole samalla lailla kärkijoukossa. Mäkäräisen tuloksista voit lyödä vetoa betsafe.comin sivuilla kunhan kisat tulevat taas ajankohtaisiksi, ja tietysti muidenkin ampumahiihtäjien.

Ampumahiihdon Maailmancup koostuu yhdeksästä kisaviikonlopusta ja arvokisoista helmikuussa, joita ovat joko Talviolympialaiset tai MM-kisat. Kisojen järjestäjä on International Biathlon Union (IBU), se on siis erillinen kisa hiihtoliiton kilpailuista. Jotkut kilpailijat jättävät suosiolla viimeisin cup-kisan väliin valmistautuakseen arvokisoihin. Eniten miesten kisan voittoja on haalinut Norja, naisten puolella Ruotsi mutta tämä on pitkälti yhden naisen, Magdalena Forsbergin ansiota joka on voittanut yhdeksän kertaa. Jos naiset ja miehet lasketaan yhteen, paras maa on Norja: jos Itä-Saksan, joka hallitsi lajia 70-80 luvulla, mitalit laskettaisiin yhteen Saksan kanssa, se tulisi hyvin lähelle Norjan mitalimäärää.

Suomessa erilaisia ampumahiihtokisoja järjestetään paljon. Junioreille on Lapua Cup, ja miesten ja naisten sarjojen lisäksi on myös tarjolla monia veteraanikilpailuja ja rulla-ampumahiihto.

Murtomaahiihto on aina ollut suomalaisten sydäntä lähellä. Tiedetäänhän esimerkiksi ettei ennen vuotta 1960 kukaan lapsi mennyt kouluun muuten kuin hiihtäen, eikä ainutkaan heistä asunut viittä kilometriä lähempänä koulua – ainakin jos heihin itseensä on uskominen. Kouluissa nykyään on hiihtoloma, jolloin lasten tulisi ottaa kiinni esi-isiensä satojen kilometrien vuotuinen hiihtomatka: muissa maissa voidaan viettää kevätlomaa, mutta Suomessa kyseessä on nimenomaan hiihtoloma. Myös koulun liikuntatunneilla hiihdetään, ja armeijassa viimeistään pojista tulee hiihtäjiä. Moni muistaa lämmöllä armeijan sukset, jotka puisesta materiaalistaan huolimatta ovat täysin tuhoutumattomat, vaikka kuinka hyppisi tasajalkaa ojan päällä.

Nykyään puhutaan maastohiihdosta, ja se on edelleen Suomen suosituin talviurheilulaji, jos varmaankin myös vihatuin (katso koulu ja armeija yllä). Maastohiihtoa voi harrastaa suurin piirtein kaikkialla Suomessa, itseasiassa voi sanoa kaikkialla. Ihan kaupunkien keskustoissa hiukan hankalammin, mutta latuja löytyy silti joka kaupungista, ja lumettomat talvet ovat harvinaisia. Pienimmillä saarilla asuvat voivat silti hiihtää jäällä, joka onkin aloittelijoiden suosiossa mäkien täydellisen puuttumisen takia. Maastohiihto on erinomainen kuntoilulaji joka sopii kaikenikäisille ja tasoisille, eikä juuri rasita esimerkiksi niveliä.

Maastohiihtokisat ovat myös suosittuja, ja jotkut rakastetuimmat kansallissankarimme ovat hiihtäjiä, tietenkin etunenässä Mietaan Jussi eli Juha Iisakki Mieto. Parrakas jätti voitti Olympiakultaa Innsbruckissa vuonna 1976, mutta parhaiten hänet tunnetaan kultamitalista jota hän ei voittanut – Lake Placidin kisoissa 1980 hän hävisi 15 km:n matkan sekunnin sadasosalla ruotsalaiselle Thomas Wassberg’ille. Tämä on pienin ero koskaan lajin historiassa, ja tapaus johti siihen että sääntöjä muutettiin niin ettei alle 1/10 osia sekunnista oteta huomioon: Jos tämä tapahtuisi nyt, kilpailijat saisivat jaetun mitalin. Mieto on voittanut useita hopea- ja pronssimitaleita MM-kisoissa ja Olympialaisissa, ja edustanut Suomen Keskustaa eduskunnassa.